Roomasta

Niin se Rooma jäi taa ja saavuimme Salernoon. Majoitus oli saanut haukkuja ja epävarmoina varasimme kaksi yötä. Jo pelkät neuvot ja kirjalaina (Pompejista) olivat hinnan väärti ja näyttää siltä, että saamme olla dormissa keskenämme.

Kuva Rooman majoituksen ikkunasta. Rappioromantiikkaa. 

Pikkuveli oppi paikallisen liikennekulttuurin nopeasti ja sai toimia paitsi kantojuhtana myös Pikkuisen siskon turvamiehenä liikennevaloissa. Krääsäkaupustelijat ja taskuvarasuhka pilasivat hiukan tunnelmaa, mutta hauskaa oli. Suosittelen varovaisuutta ja säännöllistä jäätelön syöntiä hyvän mielen ylläpitämiseksi.

Paavin pikkuinen kappeli oli kaikkea muuta kuin pieni ja tämä oli ilme useissa Rooman nähtävyyksissä kuten Pantheonilla ja Colosseumilla Voiton vei kuitenkin  Capuchin krypta, jossa 4 000 munkin luista oli aikanaan tehty taidetta. Siellä ilmeikkäät munkit huolehtivat, ettei vierailijat unohda kuolevaisuuttaan.

" Mitä te olette, me olimme. Mitä olemme, tulette olemmaan"

Valokuvata ei saanut, mutta googlettaa voi ja vierailla kannattaa.

Helsinki-Vantaalla

"Hän usvan turvin pakeni ja katos kokonaan,

ja ovet auki jätti hän ja lamput palamaan"

~kuka lohduttaisi nyytiä? -kirjasta

Niin se tuli se lähdön aika. Kukaan ei itkeä tirrauttanut, vaikka haikeutta ilmassa hiukan saattoi havaitakkin. Aamulla hiukan rauhoittunut reissujännitys katosi kokonaan turvatarkastuksen jälkeen ja tilalle on tullut puhdas innostus.

Pikkuveljenkin jännitysinnostus on vaihtunut perinteikkäämpään aurinkolasien takaiseen urahteluun. Tosin Pikkuinen sisko epäilee, että pinnan alla löytyy innostusta sieltäkin.

Nämä sisarukset ovat valmiina koneeseen, vaikka tää lentoasemaistuskelu menettikin jo hohtoaan.

Mulla kauas menolippu on...

... tai ehkä on. Alan ymmärtää niitä, jotka ovat valmiita maksamaan ylimääräistä, jotta kaikki pysyy tuttuna ja turvallisena. Niitä, jotka vuodesta toiseen istuvat samalla tuolilla, aina kolme tyynyä persauksen alla. Ainakin kun takana on vuosituhannen aiheeton ahdistus, kun tuttu ja turvallinen Ryanair vaihtui Norwegianiin tälle reissulle. Lisäpainetta aiheuttaa sen sisäistäminen, että on todella yksin vastuussa paitsi itsestään, myös tuommoisesta pienestä ihmisalusta (joka tosin on melkoisen venähtänyt taimi).

Pakkaukset on tarkistettu noin tusinan kertaa ja hiukan ehkä muristukkin. Paljon enemmän olisi voinut suunnitella ja valmistella, mutta hieno reissu joka tapauksessa tulossa. Ihanaa ihanaa.

Päivitetty reissusuunnitelma on: Rooma->Pompeiji->Amalfi rannikko->Venetsia->Merano->Zell am See->Wien->Bratislava->Ljubmikälie->München->Rust->Berliini->Hannover/Hamburg->Billung->Kööpenhamina ja luvassa siis pludjaamista erilaisissa vesisoikoissa, hurvittelua huvipuistoissa, kaikemmoisia elukoita, nähtävyyksiä, kaupunkeja ja ruokaa. mmm... Ruokaa.

Seuraavan kerran päivitystä mahdollisesti Roomasta, jossa meitä odottaa kuuma ja paahtava helle, sekä pölyiset kadut.

Että semmoista täältä Pikkuiselta siskolta, jonka ominaiskapasiteetin arvoa vielä selvitellään.